Ehin tänään linja-auto pysäkillä kelailemaan kaikkii asioita. Niinkun sitäkin että ehkä parempi vain ettei toi yks kuulu enää mun elämään, onhan mulla nyt tuo omakin kultarakas jota rakastan enemmän kun ketään ennen. Oikeestaan vois jopa sanoo että enemmän kuin sitä joka lähti liian aikaseen mun luotani.. Sitäkin on vaan niin kova ikävä, ei tää olo koskaan parane kunnolla.. Niinkun se ykskin sano 'ei näitä haavoja kannata repii enää auki' ja sillon itkin.. toivon ettei se kuullu sitä.. Oltiin vaan molemmat hiljaa ja mä toivotin sille hyvää loppu elämää.. 

Sä muistutat kaikesta liikaa
Hetkistä, jolloin meillä oli vielä aikaa
Antaisin mitä vaan
Mitä vaan, mitä vaan, mitä vaan, mitä, mitä vaan
Se sattuu eniten
Ettei me sovita toistemme maailmaan

Vaikka mua sattuu niin en mä sitä kaikille näytä, ei muiden tarvi tietää kuinka heikko mä nykysin olen.  Puolenvuoden aikana mun kuorikin on alkanu repeilee, oon rakastunu ja aidosti kaivannu ihmisii ja asioita joita en kuitenkaan koskaan saa takaisin.